Mikä saa sinut innostumaan ja mistä innostus syntyy? Tätä olen pohtinut kuunnellessani Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjaa. Miksi esimerkiksi Esa Saarinen on ihmisenä innostava. Vein samaa pohdintaa tämän viikon esimiesvalmennuksiin. Mikä ja kuka innostaa työssä, miten saa työpaikalla innostuksen ilmapiirin. Mitä kaikkea innostus pitäkään sisällä ja miten se toimii motivaattorina. Millainen käyttäytyminen, tekeminen ja ympäristö motivoi ja luo innostusta. Miten voidaan vaikuttaa työn sisältöihin ja tekemiseen, jotta se on innostavaa. Miten tiimi omassa vuorovaikutuksessaan luo innostusta.
Valmennettavien oli melko helppo tuottaa listaa siitä, mikä tuhoaa työyhteisössä innostuksen.
Jäi vielä ensi viikoksi aiheen ympärillä työstämistä, miten innostusta ylläpidetään. Mitä se vaatii minulta itseltä ja mitä se vaatii työnantajalta. Nyt hyvillä mielin innostuneena kohti viikonloppua.
Nyt on aika arvioida viime vuoden tulokset työstä. Koko vuodesta tuli koronan takia haastava.
Valmennuksissani käytiin läpi teemoja, miten huolehditaan ajanhallinnasta ja omasta jaksamisesta, sekä sosiaalisista suhteista. Tehtiin näkyväksi, mitä eri kuormitustekijöiden vähentämiseksi voi itse tehdä, ovat ne sitten psykologisia, tai psykososiaalisia tekijöitä. Miten pidetään huolta palautumista ja energisoivista tekijöistä?
Koronan tuomasta stressistä huolimatta unen määrä ja laatu paranivat seurannassa. Se näkyi hyvin sydämen sykevälivaihtelun avulla mitatussa unen määrän lisääntymisenä, palautumisen laadun parantumisena ja liikunnan terveysvaikutuksena. Jotta voi arvioida tavoitteiden toteutumista, on mittarit määriteltävä riittävän tarkasti ja konkreettisiksi.
Onnistuminen on kiinni asenteesta. Miten itse suhtaudun ja olenko tyytyväinen? Elänkö tässä hetkessä myönteisiä ratkaisuja etsien?
Seurannassa yksilöt onnistuivat pitämään tasapainon, he ja tiimi saavuttivat ammatilliset tavoitteensa ja toimivat poikkeavissakin olosuhteissa tavoitteellisesti. Hyödyt näkyy asenteiden ja suhtautumisen muuttumisessa, sitoutumisessa ja vastuunotossa, mikä taas heijastuu positiivisesti koko työympäristöön ja yksilön hyvinvointiin.
Viime vuonna useimmat työpyynnöt olivat edelleen itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen ympärillä. Mistä tämä muoti-ilmiö kertoo tämän päivän johtamisessa? Olen laittanut merkille, että työyhteisöissä, joissa tämä toimii, on yhdessä keskustellen tuotu mallit käyttöön eikä vanhoihin rakenteisiin ole vain istutettu uutta -ismiä. On oltava valmis muuttamaan rakenteita ennen kaikkea hierarkiassa ja edettävä huomioiden henkilöstön ajatukset muutoksesta ja henkilön kyky toimia itsenäisesti. Tämä vaatii paljon esimieheltä. Työntekijää ei saa jättää yksin, jolloin itseohjautuvuus vaan kuormittaa entisestään. Parhaiten itseohjautuvuus toimii silloin, kun se on saatu istutettua koko tiimiin ja esimies ottaa roolikseen palvelutehtävän, joka mahdollistaa tiimin kehittymisen.
Työntekijälle siis annetaan vastuuta mutta myös valtaa. Tällöin koetaan työ merkityksellisenä ja motivaatio kasvaa.
Yhteenvetona voin todeta, valmennuksen vaikuttavuus näkyy vasta sitten, kun valmennettavan käytös muuttuu ja toivottu tapa jokapäiväistyy. On kiva osoittaa toivottu tulos myös konkreettisesti Firstbeatin hyvinvointianalyysin avulla: uni on pidempää ja se palauttaa, stressitaso on laskenut ja hyvää palautumista näkyy pitkin työpäivän. Työn tulokset ovat parempia. Tästä on hyvä lähteä kohti uutta vuotta uusin tavoittein.
Tämän päivän valmennusryhmässä mietittiin keinoja selviytyä, kun taas valmistaudutaan etätyöhön. Mitä se tarkoittaa itselle ja mitä se tarkoittaa tiimin vetäjälle. Työstettiin toiveita esimiehelle:
- ole läsnä etänäkin
- kuuntele
- keskustele
- ole aidosti läsnä
- kirkasta tavoitteita
- seuraa tavoitteita
- luottamuksellisuuden luominen
- ole oikeudenmukainen- pelisäännöt kaikille selväksi
- asioiden läpinäkyvyys
- osoita kuulluksi tulemista
Ja lisäksi listattiin itselle muistilistoja jaksamiseen etänä:
- pidä säännöllisesti taukoja
- vältä pitkään paikallaoloa ja istumista
- pidä yhteyttä kollegoihin ja esimieheen
- pidä päivän rutiinit
- selkeytä omat tavoitteet
- ole rohkea ja rehellinen vuorovaikutuksessa
Puhuttiin, miten koetaan esimiehen seurata tavoitteiden etenemisestä. Osa koki sen kiinnostuksen osoittamisena ja osa kyttäämisenä ja mikromanageerauksena. Olemme siis kaikki erilaisia johdettavia, joka asettaa esimiehelle johtamiseen haastetta.
Keväällä jo huomattiin valmennusryhmien Firstbeat-mittauksissa etätyön mahdollistaneen pidempään yöuneen ja parempaan palautumiseen. Liikunta näytti muuttuvan enemmän palauttavaksi ja se ajoittui parempaan ajankohtaan, jottei yöuni häiriintynyt. Hyödynnetään siis tätä. Jatketaan siis tästä ja opetellaan tunnistamaan omat voimavarat.
Laskeppa, kuinka monta kertaa vilkaiset sähköpostia, sosiaalista mediaa ja ylipäänsä räpläät kännykkääsi tunnin aikana. Tämän kevään aikana olen erityisesti kiinnittänyt huomiota valmennettaviini, jotka rääkkäävät aivojaan.
Aivoja erityisesti kuormittaa jatkuvat keskeytykset.
Lisäksi alituinen kiireen tuntu ja ennen kaikkea kiireestä märehtiminen uuvuttaa ja tekee levottomaksi.
Tutkimuksen mukaan työntekijältä saattaa kulua 20 minuuttia, ennen kuin hän pääsee takaisin työhön kiinni keskeytyksen jälkeen. Näitä häiriöitä saattaa tulla monta tunnin aikana: puhelin pirahtaa, sähköpostiin kolahtaa viesti, avokonttorissa puhutaan äänekkäästi jne. Ihmisen aivot voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Aivot ponnistelevat palatakseen siihen, mitä ne olivat tekemässä.
Häiritsevät ärsykkeet stressaavat ja vaikuttaa keskittymiskykyyn. Silti keskeytyksiin jopa addiktoidutaan: on ihan pakko vilkaista sähköpostia, sosiaalista mediaa jne.
Tällaiset jatkuvat stressitilat johtavat muutokseen aivojemme stressijärjestelmässä. Pitkittynyt stressi pitää mantelitumakkeet jatkuvassa aktiivisuudessa. Tämän lisäksi se pakottaa etuotsalohkot tekemään jatkuvasti töitä. Kierre on valmis. Keskittyminen ja muisti heikkenee.
Suurin osa työpäivästä kuluu silpputöihin ja poukkoiluun asiasta toiseen. Jatkuva asiasta toiseen pomppuilu totuttaa aivoille tällaisen toimintatavan. Hallinnan tunne katoaa eikä työtä enää koeta mielekkääksi.
Kuitenkin tähän voidaan vaikuttaa yksinkertaisilla keinoilla. Rauhoitetaan työympäristö. Poistetaan kaikki häiriötekijät. Kuinka helppoa onkaan poistaa kaikki hälytys- ja merkkiäänet laitteelta. Lopetetaan multitaskaus, taotetaan työ, opetetaan aivot keskittymään uudelleen ja huolehditaan riittävästä unesta ja palautumisesta. Pysähdytään hetkeksi hetkeen.
Yhä useammat valmennukseeni tulevat nukkuvat huonosti. He nukkuvat liian lyhyet yöunet ja eivätkä palaudu kunnolla.
Sen kuntoon saattaminen onkin tavoitteista se ensimmäinen, josta lähdetään liikkeelle.
Meillä kyllä tiedostetaan univajeen haitat, mutta silti uni sysätään syrjään muka tärkeimpien asioiden tieltä.
Tarvitaan siis asennemuutosta ja harjoittelua illan rauhoittamisesta unelle suotuisaksi.
Kuvassa hyvä esimerkki onnistuneesta muutoksesta. Tässä myös hyvä esimerkki, mitä valvominen ja alkoholin käyttö tekee palautumiselle. Tämä näkyy jaksossa 13.8-16.8.2020 tehdyssä perjantain mittauksessa.
Tämän viikon valmennuksissa on puhuttu keinoista, miten parhaiten pääsee laskeutumaan lomalle.
Loma sinänsä kannattaa pitää vähintään 2–3 viikkoa. Yleensä ensimmäinen viikko menee palautumiseen ja lepoon. Toisella viikolla kannattaa tehdä itselle merkityksellisiä ja mieluisia asioita.
Sopiva lomatekeminen on esimerkiksi kirjan lukemista ulkona tai jotain käsillä tekemistä kuten puutarhatyöt, käsityöt ja polttopuiden teko.
Joulun aikaan kirjattiin vihjeitä lomalle ylös, jotka pätevät myös tässä:
Varaathan kalenterista ennen lomaa aikaa rästitöille. Jos ja kun töitä jää priorisoinnista huolimatta, tee lista tekemättömistä töistä ja varaa niiden tekemiseen kalenteristasi riittävä aika lomasi jälkeen. Kun olet siirtänyt tehtävät kalenteriisi, se vapauttaa ajatuksesi joulun ajaksi muihin asioihin. Kun suunnittelet tekemisesi jo etukäteen, sinun ei loman lähestyessä loppuaan tarvitse stressata tulevia tehtäviäsi, vaan voit ensimmäisenä työpäivänä vain alkaa toteuttaa etukäteen tekemääsi suunnitelmaa.
Ja sitten lomalla
Unohda työ, siirrä ajatuksesi pois arjen työstä
Anna aivoillesi muuta ajateltavaa, mm. luonto hoitaa ja palauttaa huomaamatta.
Tai ota kirja luettavaksi, tee aivan muuta kuin normaalisti työarkena. Tee sellaista, josta nautit
Nuku riittävästi, rauhoitu niin, että stressihormonisi laskevat.
Hyvien yöunien merkitystä työstä palautumisessa ei voi liikaa korostaa.
Hyvä loma koostuu aktiivisen tekemisen ja levon tasapainosta.
Nukkumisen lisäksi sinun kannattaa keskittyä fyysiseen rentoutumiseen myös valveilla. Rentoutuessa hengitys ja syke rauhoittuvat, lihasjännitys vähenee ja verenpaine ja stressihormonitasot laskevat. Samalla aivot saavat paremmin happea, jolloin mieli virkistyy.
Tee asioita, joista pidät. Tutkimusten mukaan työstä palaudutaan parhaiten tekemällä aktiivisesti jotakin. Toteuta vähintään yksi sellainen asia, mille arkena ei riitä aikaa. Kokeile jotain uutta joko yksin tai läheisesi kanssa. Se voi olla harrastus, peli tai uusi elämys.
Ole aidosti läsnä siellä, missä olet.
Ota omaa aikaa, jonka käytät juuri niin kuin itse haluat- Ethän aikatauluta koko lomaasi.
Jos työasioita tulee mieleesi loman aikana, anna tulla. Kirjaa tärkeät muistettavat asiat ylös, näin sinun ei tarvitse pitää niitä mielessäsi koko ajan.